Ensimmäiset Kavaletit!
Talutan hieman valppaana mukanani tulevaa ruunivoikkoa sukkulaa kohti maneesia. Tänään edessämme olisi ihan ensimmäiset kavaletit ja pikkuesteet. Voin sanoa olevani innoissani, vaikka urani hyppääjänä on alkanut aivan alusta kuukausi sitten käyneen onnettomuuden takia, jonka seurauksena jouduin luopumaan rakkaasta Koksusta. Siirryin aika nopeasti Väiskiin, olin katsellut ja seurannut sitä jo pitkään ennen kuin se edes tuli myyntiin. Ja nyt tuo kaunis tekki ori seurasi minua kuuliaisena. Mitä nyt muutama puska aiheutti lumen takia pientä puhinaa. Credelloilla oli päällä täysi lumimyrsky, mutta onneksi maneesiin pääsee aina. Avaan hieman raskaan maneesin oven, kylmä sää ei todella helpottanut sitä hommaa. Vastassani on rakas valmentajani Ethan, joka on saanut jo puomeja ja kavaletin maneesin keskelle. Tehtävä näytti kivan haastavalta, mutta vaativuustaso ei kuitenkaan noussut liian korkeaksi. Ja se on hyvä. Hyvä fiilis on se mitä kaipaan juuri nyt eniten. Nousen enkkuviltin päälle istum